Oletko surkimus jos häviät kisassa?
Kehonkuvan ja itsetunnon on oltava kunnossa, jotta kestää kilpailemiseen liittyvät paineet. Kilpailusuoritus ja se kuka on ihmisenä on osattava erottaa toisistaan, jotta elämänlaatu ja itsevarmuus säilyisivät. Tiedän omasta kokemuksestani, että omaa persoonaa voi olla vaikeaa pitää irrallaan siitä, mitä esittää kilpalavalla. Ikä ja kokemus saattavat helpottaa, samoin se, että keskittyy aidosti tiedostamaan näiden asioiden erillisyyden. Psyykkisen jaksamisen kannalta jokaisen fysiikkaurheilijan on tärkeää käydä tämä prosessi läpi, sillä kenenkään arvo ihmisenä ei saa olla kiinni kisakunnosta. Tai siihen kohdistuvasta arvostelusta.
Kilpailuvalmistelujen paineet ovat kovat ja elämän eri tasojen erillään pitäminen ei ole aina helppoa. Kilpailuissa esitetään oma keho melkein paljaana ja usein siihen kohdistuu myös ulkopuolisten arvostelua. Tilanne on monessa mielessä psyykkisesti haastavampi kuin muissa lajeissa. Monet fysiikkaurheilijat tarvitsevat jatkuvasti tukea ja vahvistusta sille, että kyse ei ole henkilökohtaisuuksista vaan kilpailuihin liittyvästä suorituksesta - omasta kehosta kisakunnossa. Ja uskallan väittää, että vaikka ei pääsisikään unelmien kuntoon, kasvaa prosessin aikana ihmisenä ja kokee monia onnistumisen hetkiä. Kävi kisassa lopulta miten vain, olet voittanut paljon. Ja jos et saavuta tavoitettasi sijoituksen kannalta, ei se tee sinua ihmisenä huonommaksi. Kilpailussa aina joku voittaa ja joku häviää. Ja sitten elämä taas jatkuu.
Nykyään törmää entistä useammin siihen, että kaikkia kilpailuihin osallistuneita tsempataan. Ihaillaan heidän tekemäänsä työtä ja perään antamattomuuttaan. Ja aina tähän asenteeseen törmätessäni tulen yhtä iloiseksi, sillä näin tämän pitääkin olla. Jokaisella on omat henkilökohtaiset tavoitteensa tähdätessään kilpailuun. Joku tavoittelee maailman kärkisijoja, toinen hakee ”once in a lifetime” koettavaa huipennusta isolle elämänmuutokselleen. Yksi on tyytyväinen voittaessaan kilpailun, toiselle riittää itsensä voittaminen. Tämä on mielestäni erittäin tervetullut ajatusmalli, sillä se tekee fitnessurheilusta jälleen enemmän lajin muiden joukossa. Haasteita ja itsensä ylittämisen kokemuksia hakiessan voi nykyään ottaa tavoitteeksi suoriutua maratonista, päästä läpi Finlandia hiihdon tai osallistua fitness-kilpailuun. Tai voit tehdä jotain ihan muuta, vaikka opiskella. Kaikki on nämä ovat yhtä ok ja arvostettavia tavoitteita. Eikä toisen työ tavoitteidensa eteen ole keneltäkään pois, vaikka (tai oikeasti etenkään) jos tulokset esitetäan kovakuntoisen kehon muodossa.
Olkaa rohkeita ja ottakaa tavoitteita, sillä se palkitsee vähintään kasvattamalla teitä ihmisinä!
